maanantai 18. helmikuuta 2013

Eläimellistä menoa


Melkein vuosi edellisestä kirjoituksesta, hieman noloa. Varastossa on muistaakseni kolme keskeneräistä juttua. Aina välillä päätän kokeilla, onnistuisinko kirjoittamaan edes hieman lyhyemmin ja ”kevyemmin”, jottei menisi viikkoja pubmedissä. Sitten löydän taas itseni jumittamassa sieltä, ja homma jää kesken. On siis opeteltava aiheen rajaamista, pilkkomista ja ennen kaikkea itsehillintää lähteiden haussa.

Tällä kertaa aihe on kuitenkin sen verran kevyt että saatan jopa selviytyä tästä neljässä tunnissa, neljänkymmenen sijaan.

Aina silloin tällöin rokotuksia vastustavissa materiaaleissa törmää väitteisiin eläinten rokotuksista, kuten ”eläinlääkäritkään eivät suosittele rokotuksia”, ”eläimiä rokotetaan huomattavasti vähemmän kuin ihmisiä”, tai ”eläimille ei anneta montaa rokotetta kerralla / yhdistelmärokotteita lainkaan”. Näinköhän?

Katsotaan ensin, suosittelevatko eläinlääkärit rokottamista, ja aloitetaan Suomesta.

Yliopistollinen eläinsairaala sanoo ” Rokotukset kuuluvat eläinten perusterveydenhoitoon. Rokotus on helppo tapa suojata lemmikki vaarallisilta virustaudeilta.” ja sivulta löytyy linkki Eviran ”virallisiin” rokotussuosituksiin koiralle ja kissalle. Rokotusten suositeltu aloitusikä on 12 viikkoa eli noin 3 kk.

Espoon eläinlääkäritalo antaa samat suositukset ja Espoon eläinsairaala jatkaa samalla linjalla (kissat ja koirat). Myös Vethaus, HauMau, Akuutti, Herttoniemen eläinlääkäriasema, Kauris, Veter, Vallilan eläinlääkäriasema ja Käpälämäki suosittelee samaa. Tässä vaiheessa hyydähdän, käytännössä jokainen tsekkaamani eläinlääkäriasema mainitsee nämä samat rokotussuositukset kissoille ja koirille, joku tarkemmin, joku yleisemmällä tasolla. Mutta ehkä nämä asemat vain laittavat tällaista sivuilleen, ja oikeasti kun menee eläimensä kanssa klinikalle, saa kuulla ettei rokottaminen itse asiassa kannatakaan?

No ehkä suomi on poikkeus, ja muualla ollaan jo luovuttu eläinten myrkyttämisestä?

Muutamalla googlaus-yrityksellä tarttuu haaviin ”World Small Animal Veterinary Association” eli WSAVA:n ”Guidelines for the vaccination ofdogs and cats” vuodelta 2010 (tässä WSAVAn sivuilta sama). Lainaan siitä yhden boldatun kohdan ” We should aim to vaccinate every animal with core vaccines, and to vaccinate each individual less frequently by only giving non-core vaccines that are necessary for that animal.” Palataan tähän vielä hieman myöhemmin, mutta nyt jatketaan globaalia kierrosta. Britanian pieneläinlääkärit suosittelevat rokotteita (ja toteavat homeopaattiset ”nosodit” toimimattomiksi, rohkeaa). Muista Euroopan maista en onnistu löytämään virallisia suosituksia, sillä harmikseni en osaa muita kieliä kuin enkkua riittävän hyvin. Käväisen myös Federation ofVeterinarians of Europe:n sivuilla, mutta sieltä en löydä rokotuksista muuta kuin lyhyen maininnan eläinten terveysstrategiasta (2007-2013), jossa korostetaan rokotteiden merkitystä tautien ennaltaehkäisyssä, ja kehotetaan EU:ta harkitsemaan uudelleen ”ei rokotuksia” –politiikkaansa tiettyjen tärkeiden eläintautien kohdalla (koskee tiettyjä tuotantoeläinten helposti leviäviä virustauteja, kuten suu- ja sorkkatautia, ehkä joku muistaa englannin ruhoroviot kymmenisen vuotta sitten), mikä ei vaikuta siltä että rokottamista vastustettaisiin. Rapakon takana American veterinary medicine association suosittelee jokaiselle koiralle ja kissalle ydinrokotteita ja samaa suositellaan Australiassa. World organisation for animal health (OIE) keskittyy lähinnä vakavimpiin tarttuviin tauteihin ja niiden vastustamiseen, eikä sivuilta löydy mitään yleisiä rokotus-suosituksia, mutta esimerkiksi raivotaudin torjunnasta todetaan koirien rokottamisen sekä irtokoirapopulaatioiden kontrolloinnin olevan tehokkaampi keino kuin ihmisten hoitaminen puremien jälkeen. Useiden tautien kohdalla mainitaan rokottaminen yhtenä osana tautivastustusta (mm. lintuinfluenssa, sinikielitauti, suu- ja sorkkatauti) ja löytyypä heiltä rokotepankkikin.

Ei vaikuta siltä että Suomi olisi yksin suosittelemassa eläinten rokottamista.

Mutta rokotetaanko eläimiä ”huomattavasti vähemmän”?

WSAVA:n suosituksen Taulukko 1 luettelee ydinrokotteiksi koirilla parvovirus 2:n, penikkataudin, adenoviruksen, sekä rabieksen. Kissoilla ydinjoukkoon kuuluu panleukopeniavirus eli kissarutto, herpesvirus 1 sekä calicivirus jotka molemmat aiheuttavat ”kissanuhaa”, sekä mahdollisesti rabies, alueesta riippuen. Sekä koirille että kissoille on näiden lisäksi tarjolla ainakin noin 6-8 muuta rokotetta (jotka siis luetellaan WSAVA:n taulukossa; saattaa olla että markkinoilla on jossain päin maailmaa myös muita rokotteita, en tiedä) – näitä suositellaan yksilöllisen arvion perusteella. Kohdetautien määrä on siis ihmisten rokotuksiin verrattuna vähäisempi (vauvojen ohjelmassa 1. vuoden aikana maasta riippuen noin 5-8 tautia, 2. vuoden aikana 3-4 lisää). Mutta, immunologisestihan sillä kohdetautimäärällä ei ole niinkään merkitystä, sillä immuunijärjestelmä reagoi vain taudinaiheuttajien osasiin, antigeeneihin (kuten viimeksi tuli selvitetyksi). Jos katsoo rokotteiden tarkempia sisältöjä, huomaa että nämä pieneläinten ydinrokotteet sisältävät (ainakin toistaiseksi) kokonaisia viruksia, joko elävänä heikennettynä, tai tapettuna. Vauvoille annettava vitosrokote puolestaan on pääsääntöisesti komponentti-rokote, jossa on vain valikoituja, immuunijärjestelmän stimuloinnin kannalta tärkeitä antigeeneja (poliovirukset ovat kokonaisia, tapettuja). En nyt jaksa tarkistaa miten monta erilaista antigeenia esim. penikkatautivirus sisältää, sillä tällä ei loppujen lopuksi ole kovin suurta merkitystä – immuunijärjestelmä joka tapauksessa valikoi vain ne joihin reagoi (”immunodominantit antigeenit”). Annostusaikataulutuskin on kohtuullisen sama; pieneläimillä 12 ja 16 viikkoa ja sitten vuoden iässä, versus vauvoilla 3, 5 ja 12 kk (vauvat toki saavat vitosrokotteen lisäksi myös rotarokotteen alkaen 2 kk iästä, sekä pneumokokin alkaen 3 kk iästä). Tämän jälkeen pieneläimet rokotettaan 1-3 vuoden välein, lapsilla rokotusväli on 2-9 vuotta (ja aikuisilla paljon pidempi), tosin tämä riippuu hieman siitä missä välissä lapsi saa MPR:n; jos sen rytmittää sopivasti, voi väli olla lyhyempikin (kts. tämä). Aikuisilla suositeltava rokotusväli on käsittääkseni 15 vuotta (tetanus), pieneläimillä sama 1-3 vuoden tahti jatkuu elämän loppuun asti.

Ehkä tämä on joidenkin mielestä ”huomattavasti vähemmän”, koska kohdetauteja on vähemmän? Toisaalta jos esim, koira katsotaan ”korkeariskiseksi”, voi se saada rokotteita noin 10 eri tautia vastaan. Suomessa tosin ei näitä kaikkia rokotteita ole markkinoilla, joten täällä se ei onnistuisi. Joka tapauksessa yllä lainattu maailman pieneläinlääkäreiden järjestö suosittelee jokaisen pieneläimen rokottamista ns. ydinrokotteilla, muiden rokotteiden käyttö katsotaan yksilöllisesti & alueellisesti. 

Entä yhdistelmärokotteet; eläimille rokotteet annetaan yksittäisrokotteina? No ei näytä siltä. Kädessäni on Farmaca Veterinaria, enkä jaksa linkitellä jokaisen rokotteen valmisteyhteenvetoja, mutta jos joku haluaa tarkistaa asian, kannattaa googlata rokotteen nimellä (nämä löytyvät Eviran sivuilta rokotussuositus-sivuilta) + valmisteyhteenveto. Tai näkeehän sen noilta Evirankin sivuilta; kissoille on tarjolla ”kolmos-”, ”nelos-” ja  jopa ”vitosrokotteita”, sama pätee koiriin. Ja tuotantoeläimiin / hevosiin (Hevosten rokotuksista löytyy Eviran sivujen lisäksi mm. tästä Hippoksen julkaisusta, jossa rokotuksia suositellaan). Nautarokotteita on Suomessa markkinoilla hyvin vähän, johtuen erinomaisesta eläintautitilanteesta (kunpa se säilyisi!), mutta tässä kattava katsaus maailmalla tarjolla oleviin nautarokotteisiin, ja mahdollisiin rokoteohjelmiin.

Mutta saako eläimille antaa samalla kertaa useita eri rokotepiikkejä? Kyllä saa; monien rokotteiden valmisteyhteenvedoissa mainitaan että rokotteen saa antaa samaan aikaan - saman valmistajan - muiden rokotteiden kanssa. Luonnollisesti valmistajat testaavat samanaikaisen annostelun vain omien valmisteidensa kanssa, hehe. Ja suositus toki on että kombinaation tulisi olla testattu, jotta voi olla varma että kaikille rokotekomponenteille muodostuu kunnollinen vaste. Mainittakoot että esim. tässä tutkimuksessa koirille annosteltiin jopa 6 eri rokotetta samanaikaisesti! Tämä – luonnollisesti – lisäsi sivuvaikutusten riskiä merkittävästi.

Eli eli, eläinlääkärit suosittelevat eläinten rokottamista, eläimiä rokotetaan useita eri tauteja vastaan, tyypillisesti yhdistelmärokotteilla, ja eri piikkejä voidaan annostella samanaikaisesti. Ja loppujen lopuksi ihminenhän on vain eläin eläinten joukossa.

Toki löydän netin ihmeellisestä maailmasta myös sivustoja jotka vastustavat eläinten rokottamista, ja osan on "allekirjoittanut" nimi tittelillä "DVM" eli doctor of Veterinary Medicine. Osa eläinlääkäreistä siis EI suosittele eläinten rokottamista, aivan kuten osa ihmislääkäreistäkään ei suosittele lasten rokottamista. Mutta on nähdäkseni "kevyehköä" liioittelua väittää että eläinlääkärit yleisesti ottaen eivät rokotteita suosittelisi, tai että eläimiä rokotetaan paljon vähemmän / vain yksittäisrokotteilla. Eläinlääkärijärjestöt näyttävät hyvinkin yksimielisesti rokotteita suosittelevan, mutta varmaan ne onkin niitä lääkefirmojen sponssaamia järjestöjä, ai nou.

No niin, sepä siitä kevyestä aiheesta, tulipahan valmiiksi. Uusi kevyehkö aihe on jo mielessä eli ehkä jopa tämän vuoden aikana jaksan palata aiheeseen!